Näen punaista
Kävin viime viikolla mielenkiintoisen keskustelun siitä, miten säilyttää tuoreus ja mielenkiinto kuvaamiseen. Rakkaan harrastuksen siirtymistä ammatillisempaan suuntaan sävyttää herkästi kiire ja rutinoituminen, jotka ovat sille melkoista myrkkyä. Miten huolehtia siitä, että saa toteutettua omia projektejaan, ja miten haastaa itseään uusille urille? Itselleni valokuvaamisessa on tärkeää myös yhteisöllisyys. Mahdollisuus saada ja jakaa tietoutta, mielipiteitä ja rakentavaa palautetta on tärkeä osa valokuvaamista.
Arjessa ei kuitenkaan ole aina mutkatonta löytää yhteistä aikaa samanmielisten kanssa. Vuoden alusta olen haastanut itseäni projektilla, joka tarjoaa paitsi haastetta ja uusia näkökulmia, myös yhteisöllistä palautetta. Valokuvaaja Dale Foshen 52 viikon mittainen valokuvaushaaste tarjoaa joka viikolle oman teemansa ja Facebook-ryhmän, jossa kukin voi omien taitojensa ja tavoitteidensa mukaan edetä.
Sain juuri palautettua kolmannen viikon tehtävän, jonka teemana on punainen väri. Lumisella talvisäällä Suomessa on oma haasteensa jo punaisten kuvauskohteiden keksimisen kanssa. Aamulla muistin kuitenkin lähistöllä sijaitsevan Vehoniemen näkötornin, jota kävin kurkkimassa rapsakassa 18 asteen pakkasessa. Suosittelen lämpimästi muillekin sekä haastetta että lämpimiä rukkasia.
Toivottavasti kauniit talvisäät jatkuvat vielä pitkään!
